Laki, armo ja rakkaus

SAARNA 03.01.2004 Kallion seurakunta. Vantaa 8.12.2012
LAKI – RAKKAUS JA ARMO OVAT YHDESSÄ TOTUUS.

Jeesus Kristus syntyi tähän maailmaan ihmiseksi ihmisestä. Hänen elämällään oli useita tarkoituksia. Ensinnäkin hän oli toinen Adam, joka osoitti, että Jumalan käskyjen mukaan ihminen voi elää. Käskyjen pitäminen ei ole ihmiselle mahdotonta. Toiseksi hän tuli ilmi tuomaan Jumalan todellisen luonteen, josta ihmisillä oli väärä käsitys. Kolmanneksi hän tuli synniksi koko ihmiskunnan sijaan. Hän oli sijaiskärsijä, joka kuoli meidän ihmisten syntien tähden, ei omiensa, sillä hän ei ollut syntiä tehnyt.
Neljänneksi hän tuli sovittamaan meidät sopusointuun Isän kanssa ja lahjoittamaan iankaikkisen elämän jokaiselle, joka uskoo.
Tämä moninaisuus ja rikkaus Jeesuksen elämässä kutoutui hänen elämänsä päivinä ns. Jeesuksen vanhurskaudeksi. Hänen eletyksi elämäkseen. Se on ainutlaatuinen ja ainutkertainen. Sellaista elämää ei kukaan ollut elänyt ennen häntä, eikä hänen jälkeensä.
En tiedä millaisissa oloissa teistä kukin elää tätä päivää. On saattanut olla sairautta ja ahdistusta, epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Uskovina me kuitenkin voimme kiittää Jumalaa ja katsoa luottavaisina tulevaisuuteen. Jeesus on jo voittanut ja hänessä mekin voimme voittaa. Raamattu lupaa, että Jumala luo uudeksi kaiken. Tämä on meidän toivomme. Uusi alku uudesti luodussa paratiisissa. Jumala voi kääntää kohtaloita myös jo tässä ajassa paremmiksi. Tämä päivä voi tuoda käänteen parempaan.

Olen pohtinut sitä, miten vajavainen ihmiskieli on. Usein kun kirkossa saarnataan Jumalan lakia, niin jotkut ahdistuvat ja kysyvät mielessään, että missä se armo on? Tai kun puhutaan Jumalan rakkaudesta, niin jotkut huolestuvat, että onko laki unohtunut? Jos joku puhuu Armosta, jotkut huolestuvat, että tarjotaanko nyt halpaa armoa jne.
En usko, että nämä muut puolet puhujan uskosta olisivat unohtuneet. Niistä vain on vaikea puhua yhtä aikaa samassa saarnassa. Tietenkin ne ovat läsnä kaikki. Puhujan asenne vaikuttaa myös siihen, minkälaisen kuvan kuulijat saavat saarnasta.

Yritän tänään puhua näistä kolmesta asiasta yhtä aikaa. Laki – Rakkaus – Armo. Mikä näistä on tärkein?
Varmaan meillä on omat painotuksemme. Jollekin laki on kaiken perusta. Joku taas pitää rakkautta uskon perimmäisenä olemuksena. Joku toinen taas ei voisi ajatellakaan uskoa ilman Jumalan käsittämätöntä armoa.

Laki ja Rakkaus ovat Jumalasta ja ne vallitsevat kaikkialla halki laajan universumin. Armo on myös Jumalasta, mutta vain me syntiin langenneet ihmiset tarvitsemme Jumalan armoa. Kumpi on perusta; Rakkaus vai laki?
Sana sanoo ”Jumala on rakkaus”. Onko Laki rakkauden tuote? Oliko rakkaus ennen lakia? Sydämen vaikutin on uskovalle tärkein asia. Samoin on varmaan myös laita Jumalan suhteen. Hän on rakkaus. Silloin olisi loogista ajatella, että laki olisi tuon rakkauden ilmenemismuoto, että monimutkainen organisoitu sosiaalinen elämä voisi olla järjestäytynyttä ja hyvää kaikille tasapuolisesti.
Jeesus antoi uuden käskyn

Matt. 22:37-40. Jeesus vastasi: “Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.”.

Jeesus sanoo, että näiden kahden rakkauden käskyn varassa ovat laki ja profeetat. Jeesus antoi Uuden liiton käskyt, joiden tulisi hallita ja vallita kristillisen seurakunnan keskuudessa. Eli meidän tulisi pitää päällimmäisenä Rakkautta, eikä lakia ilman rakkautta, jolloin se latistuu pelkiksi opinkohdiksi. Opinkohtia voi ymmärtää ja noudattaa ilman sydämessä vaikuttavaa rakkauttakin.
Joh 3:16. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

Jumala on rakkaus.
Me tiedämme missä tilassa maailma on. Syntiä, vajavaisuutta, ahdistusta jne. Tämä ei ole meille uutinen. Se ei ole Jumalallekaan uutinen. Tilanne maailmassamme ei ole se, että ihmiskunta tai seurakunta yllättäisi Jumalan yhä uudestaan ja uudestaan yhäti paisuvalla syntisyydellään. Jumala on nähnyt lopun jo alussa. Siksi on pelastussuunnitelma tehty. Se on rakkaudesta tehty. Uutinen tänään on, että Jumala rakastaa maailmaa. Uutinen on se, että hän rakastaa myös uskovaisia. Se on joka päivä uudelleen ja uudelleen hyvä uutinen.
Joka päivä on armo uus.
sama jae 17. “Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.”
Joh. 12:46,47. Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen.

Jumalan armollinen rakkaus on lain täyttymys. Laki on rakkauden laki. Se on myönteinen elämää puolustava ja iloa ja onnea tuova. Rakkaudesta Jumalaan me tahdomme tehdä Hänen tahtonsa.
Jumala antoi kymmenet käskyt Siinailla. Jeesus antoi Rakkauden käskyt opetuslapsilleen. Myös eräs opetuslapsi on rohjennut antaa uuden käskyn;
1 Joh. 2:7-11. Rakkaat ystävät! Käsky, jonka teille kirjoitan, ei ole uusi. Se on se vanha käsky, joka teillä on ollut alusta alkaen, se sana, jonka te olette kuulleet. Ja kuitenkin käsky, jonka teille kirjoitan, on uusi: nyt se on toteutunut hänessä ja teissä, sillä pimeys hälvenee ja tosi valo loistaa jo. Joka väittää olevansa valossa mutta vihaa veljeään, on yhä pimeydessä. Joka rakastaa veljeään, pysyy valossa, eikä hänessä ole mitään, mikä veisi lankeemukseen. Mutta se, joka vihaa veljeään, on pimeydessä. Hän vaeltaa pimeässä eikä tiedä, minne on menossa, sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.

Kol. 3:14 sanoo, että rakkaus tekee täydelliseksi. Mitä paremmin tunnemme Jumalan rakkauden meitä kohtaan, sitä paremmin myös osaamme puhua evankeliumin sanaa muille. Ja sitä paremmin tulemme ymmärretyksi. Sitä paremmin osaamme soveltaa lakia. ”Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme Hänen käskynsä”.

Armo ei ole välttämättömyys, ikään kuin luonnonlaki. Se on Jumalan kaikkivaltiuden oma päätös, koska Hän on rakkaus. Hän ei tahdo, että yksikään joutuu kadotukseen. Armosta on vaikea tehdä opinkappaletta ja perustella sitä millään järkisyillä.
Armo on Jumalallinen ominaisuus. Me uskovat voimme omaksua sen ja olla myös toinen toisillemme armolliset.

Mitä taivaassa nyt tapahtuu? On tutkivan tuomion aika. Tuomarina ja asianajajana on Hän, joka kesti kaikki paholaisen kiusaukset ja kuoli meidän syntiemme tähden. Tutkivalla tuomiolla Jeesus osoittaa kaikille uskoville pelastavaa armoa, joka kuitenkin on meiltä salattu. Hän yksin päättää keiden nimet jäävät elämän kirjaan ja keiden sieltä pyyhitään pois. Armo on ratkaisevassa asemassa tällä tuomiolla.
Elämme armon aikaa. Yhden talentin saaja olisi voinut osoittaa “armollisuutta” Jumalaa kohtaan ja ajatella Hänestä parhain päin, eikä tavallaan tuomita Jumalaa pelottavan ankaraksi, jota ei uskalla mitenkään palvella, ettei joutuisi itse tilille vajavaisista teoistaan. Sitä rakkautta ja armoa, jota Jumala osoittaa meille, Hänkin odottaa saavansa meiltä itselleen ja että niitä osoitamme lähimmäisiämme kohtaan.

Mikä yhteys armolla on rakkauteen ja lakiin? Näistä kolmestahan minun piti tässä yhdessä saarnassa puhua yhtä aikaa. Armo on Jumalan ojennettu käsi meille. Armo on yhteyden pitoväline niin että me, jotka olemme luonnostamme erossa Jumalasta, saamme Häneen jälleen yhteyden. Jumala ei antanut langenneen ihmisen paeta, vaan etsi häntä ja kysyi ”missä olet”. Tuo kaipaava kutsu kuuluu nytkin; ”missä olet ihminen?” On armon aika ja voimme vastata tuohon kutsuun joka päivä uudelleen ja rohkeasti astua Jumalan armokasvojen eteen. On suurta Jumalan armoa, että ymmärrämme Raamatun sanaa hengellisesti. Tarttukaamme joka päivä taivaasta laskettuun armon köyteen, jonka varassa voimme ylittää kaikki päivän kiusaukset ja karikot. On suurta Jumalan rakkautta, että voimme Hänestä oppia miten lakia tulee käyttää. Raamatun sanaa ja kymmeniä käskyjä pitää soveltaa rakastavalla ja armollisella mielenlaadulla. Silloin kuljemme totuuden tietä.

Jeesus on annettu meille laiksi, rakkaudeksi ja armoksi. Hän on täyttänyt kaikki vanhurskauden vaatimukset ja meiltä kysytään vain uskoa häneen. Usko kiinnittää meidät elämän lähteeseen, muuta ei meiltä vaadita. Usko johtaa haluun seurata Vapahtajaa, joka meissä vaikuttaa sekä tahtomisen, että tekemisen. Näin mielellämme yhdymme Jumalan lakiin ja teemme rakkaudesta Hänen tahtonsa armon avulle.
Matt. 22:37-39. Jeesus vastasi: “Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Ilkka Kuikka